Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Historia

 

Idyllinen, vanha maalaismiljöö elvytettiin henkiin Luovan Puun toimintaa varten vuonna 2004, kun Lapinlahden kunta kunnosti vanhan hirsitalon kulttuurikohteeksi. Rakennus oli 9 vuotta asumattomassa kunnossa. Rakennuksen vanhin siipi on 1850-luvulta ns. korkea savutupa malli.  1930-luvulla rakennettiin lisää huoneita ja viimeisin laajennus tehtiin vuonna 2004, jolloin kaksi vanhaa huonossa kunnossa olevaa kuistia purettiin ja tilalle tehtiin yksi yhtenäinen kuisti. 1850-luvulla on pihapiirissä ja rannassa ollut muitakin rakennuksia. Aittoja, navetta, rannassa kerrotaan olleen tuulimylly, josta on jäljellä valtava neliömäinen pohja kivi. Rannassa on toiminut myös saha. Sotien aikana silloisen Pajuharjun tilalla toimi myös kansanhuolto, josta jaettiin elintarvikekuponkeja. Tuolloin tilalla asuivat Kalle ja Liisa Katainen, valtionvarainministeri Jyrki Kataisen isovanhemmat.


Pajuharjun tila oli uuditushenkinen. Siitä on todisteena mm 1850-luvulta hauska pieni yksityiskohta, joka kertoo ajan kehityksestä ja historian kulusta. Talossa elettiin edistyksellisesti moniin savolaisiin pirtteihin verrattuna; vain kolmessa talossa Lapinlahdella käytettiin sen aikaista ylellisyyttä eli ulkohuussia ja Pajuharjun tilalla oli yksi niistä.


Pihapiirissä on n 100-vuotias sauna joka on kunnostettu vieraskäyttöön. Mystinen joukkohauta löytyi perustuksia kaivettaessa syksyllä 2008 noin metrin päästä saunan ovesta.Tutkimuksia tehtiin luista sekä yhdestä kaivauksessa löytyneestä noin 100-vuotiaasta manttelin napista. Tutkimustuloksissa selville saatiin, että vainajien luurangot kuuluivat kahdelle noin parikymppiselle nuorelle miehelle, keski-ikäiselle miehelle ja yhdelle naiselle. Luiden ikää ei pystytty kuitenkaan selvittämään. Pihassa on myös erillinen aittarakennus, joka saneerattu uusiokäyttöön näyttelyjä ja kesäjuhlia varten.

 

 

In Memoriam Raija

23.3.1962-2.1.2014

Raija Weisenberg on poissa

Menetimme lahjakkaan taiteilijan ja rakastavan äidin. Hän jätti suuren aukon lapinlahtelaiseen ja suomalaiseen kulttiirielämään  ja - matkailuun.

Hänen muistonsa ja taiteensa elää.

Hänen ihmisiä ja luontoa arvostava ja rakastava perintönsä säilyy ja ohjaa Luovan Puun toimintaa jatkossakin.

 

Kirjailija Arja-Liisa Landen:

Luovan Puun taiteilija on poissa

Taiteen tehtävä on kohottaa henkeä, jalostaa sielua ja ilmentää kauneutta, hyvyyttä ja rakkautta, tähdensi taiteilija Raija Weisenberg.Näitä arvoja hän itse toteutti elämässään ja taiteessaan.

Luova Puu –nimisen yrityksen ja galleria-kahvilan Lapinlahdelle perustanut taiteilija Raija Weisenberg kuoli 2.1.2014 Kuopion yliopistollisessa sairaalassa sairastettuaan syöpää ja sen jälkiseuraamuksia yli vuoden ajan. Hän oli syntynyt 23.3.1962 Tuusniemellä.

Jo pienenä tyttönä Raija veisteli puu-ukkoja kuin Vaahteramäen Eemeli. Elämänsä ensimmäiset 17 vuotta hän eli Savossa, Tuusniemen Juurikkamäessä kahdeksanlapsisessa pienviljelijäperheessä. 

Seuraavat 17 vuotta hän vietti ulkomailla Saksassa ja Yhdysvalloissa. Takaisin juurilleen Suomeen ja Savoon hän palasi vuonna 1996 mukanaan kaksi pientä tytärtä. Hän aloitti taiteilija-yrittäjänä Kuopiossa, jonne hän perusti ateljeen ja näyttelytilan sataman kupeeseen.

Vuonna 2004 hän muutti Lapinlahdelle, josta löytyivät sopivat tilat sekä taidegalleria-kahvilalle että kodille. Luovan Puun taianomaisen kodikkaassa ilmapiirissä viihtyivät monet ulkomaiset kävijät niin, etteivät olisi ollenkaan raaskineet lähteä.

Raijan iloinen, valloittava, välitön ja rakastava olemus sai monet palaamaan Luovaan Puuhun aina uudestaan.

Taiteilijana Raija Weisenberg oli aivan omassa, ainutkertaisessa sarjassaan. Hän aloitti 17-vuotiaana Berliinissä taidemaalari Loisin yksityisoppilaana. Opettaja korosti, että kaikki taide tulee sydämestä ja hän loihti oppilaastaan esiin jotakin hyvin kaunista, kahlitsematonta ja voimakasta.

Raija työsti puuta aivan erityisellä, itse kehittämällään tekniikalla. Intarsia-reliefitekniikaksi sen nimesi amerikkalainen puualan asiantuntija, tiedemies ja taiteilija Isaac Behar, jonka kanssa Raija teki kokeilu- ja tutkimusyhteistyötä Alabamassa.

Massiivisetkin veistokset hän teki yhdestä ainoasta puunkappaleesta. Hänen teoksensa ovat puumosaiikkia – puusta leikattuja, jopa 5-6 kertaa erikseen veistettyjä ja hiottuja osasia, jotka hän kokosi yhteen teokseksi – aikaa ja vaivojaan säästämättä. Töissään hän yhdisti rohkeasti erilaisia kulttuureja ja muotokieliä, kalevalaista, kreikkalaista, art nouveau’ta. 

Raijasta sanottiin, että hänellä on visuaalisen profetoimisen kyky. Hän luotti aina lujasti intuitioonsa ja toimi sen mukaisesti. Hän nautti suunnattomasti ja tunsi kiitollisuutta, kun sai tehdä vapaasti rakastamaansa taidetta.

Hänen veistämiensä teosten kauneus ja pyhyys ei voinut olla koskettamatta niiden äärelle hiljentyvää. Niissä ilmeni taiteilijan suuri sisäinen hengen voima, ihmisen ikuinen pyrkimys parempaan: valoon ja rakkauteen. 

Kirjoittaja Arja-Liisa Landen oli Raijan hyvä ystävä jo Kuopion ajoilta saakka.

 

©2017 layout5 - suntuubi.com